Täältä sie löyät informasuunia niistä kaikista aktiviteetistä joita piethään projektin aikana. Sie löyät kans informasuunia siittä koska nämät aktiviteetit tapahtuva ja kelle net oon osotettu. 

1.Esitutkimus – kääntäjäkoulutus 

Kaikista aktiviteetistä oon esitutkimus se, joka kestää koko projektin ajan. Ruottissa meänkielen ja Norjassa kväänin kääntäjätilane oon vaikea. 

Tausta 

Ruottissa minuriteettilaki laittaa vaatimuksia valtion viranomhaisille, maakäräjille ja kunnile siittä ette häätyy olla plankettia, policytokymenttiä, prosyyriä ja muuta informasuunia kansalisila minuriteettikielilä. Prutyksuunipuulaakit, kirjapainot, metiat ja toimistot hakeva kääntäjiä ja korehtyyrilukijoita heän prutyksuuhniin. 

Käänöstyö kyssyy kompetensiä ja pätevistä kääntäjistä oon puute. Erityisesti ko meänkielen kirjakielen stantariseerinki oon käynissä, käsitheitten muotostuminen kehittyy ja uusien sanojen käyttö ja käsite ussein antaa uuen normin. Ylheisen käsityksen mukhaan oon proplemaattista, ette ko fööretaakit voittava isoja hankintoja ja kyntilä ittelä ei ole kompetenssiä kontroloija kvaliteeta, niin sen takia käänöksissä oon ollu puutheita. Ruottin kammarkollegiessa ei tällä hetkelä ole aukturiseerattua meänkielen kääntäjää. Yksittäisiä käänöksiä tekevä tänä päivänä muutamat kääntäjät mutta niitten keski-ikä oon korkea ja uusia kääntäjiä ei juuri tule. Enkkelttiä käänöksiä tekevä kans virkamiehet, esimerkiksi kunnissa. 

Norjassa oon tilane aivan yhtä haastava. Juuri nyt ei ole vaatimuksia viralisista tokymentistä, planketista ja semmosista, mutta sielä oon menossa prosessi kväänin kielen suojan nostamisesta Euroopan minuriteettikielitten sopimuksen kolmanelle tasole, European Charter for Regional and Minority Languages (ECRML), mikä varsin lissää vaatimuksia ja kysyntää käänöksistä. Kväänin kielessä oon tällä hetkelä vain kouralinen kvalifiseerattuja kääntäjiä ja vain 

muutama privaatti jokka käätävä lyhykäisiä ja enkelttiä tekstiä heän vapa-ajala. Kysyntä ja vaatimus uusista kääntäjistä tullee lissääntymhään lyhyn ajan sisälä. Kääntäjitten aukturiseeraus Norjassa tapahtuu Bergenin Handelshögskolassa, mutta päämiehelä ei ole tällä hetkelä oikheutta aukturiseerata kääntäjiä kväänin kielele. 

Kysely 

Oulun yliopisto joka tutkii meäkielen ja Pohjois-Suomen murtheita antaa metutitukea kyselyn tekemisessä. Kyselyn tekemisessä käytethän kvantitatiivisiä ja kvalitatiivisia metutia. 

Kehityssuunitelma 

Oulun yliopistolla oon heän tutkimusnäätvärkin kautta kans kokemusta kääntäjäkoulutuksista. Tialookissa Kammarkollegien kans Ruottissa, Tromsan yliopistossa ja Luulajan teknilisessä yliopistossa otethaan framile kehityssuunitelma, missä kursin sisältö, koulutusmuoto, aikataulu, päämies, yhtheistyökumppanit, ackrediteeringit, examina ja yhteisen kääntäjäkoulutuksen rahotus esitelhään. 

Kääntäjäkoulutus vahvistaa minuriteettikielitten kehitysmaholisuuksia, nostaa staattysta ja näkymistä yhteiskunnassa ja lissää aluheen vetovoimaa. 

2.Kieliseminaari 

Kieliseminaari 13-14. nuvemperiä piethään Övertorneålla Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskuksessa Tornionlaakson kansankorkeakoulun yhteyessä.

Projektin aikana järjestethään kaks erilistä kieliseminaaria, syksylä 2020 Ruottissa ja syksylä 2021 Norjassa. Kieliseminaaritten meininki oon ette lua fyysisiä kohtaamispaikkoja kieli- ja kulttuurikiinostunheile, tarjota merkitykselistä ja innostavvaa prukrammia, lua maholisuus näätvärkkauksheen, tialookhiin ja kokemusten vaihtoon. 

Syksyn 2020 kieliseminaari piethään 13-14. nuvemperiä Tornionlaakson kansankorkeakoulula ja Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskuksessa Övertorneålla. Seminaari oon kansalinen ja se järjestethään yhteistyössä Kielen ja kansanperintheen tutkimuslaitoksen kans. Teema oon kirjakielen stantartiseerinki ja kielen elvyttäminen. 

Informasuunia Norjan kieliseminaarin 2021 päivästä, paikasta ja prukrammista tullee hiljemin. 

3.Kulttuuriseminaari 

Projektin aikana kevväilä 2021 järjestethään kaks erilaista kulttuuriseminaaria Ruottissa ja Norjassa. Kulttuuriseminaarit virkistävä Pohjoiskalotin kielialuheitten kulttuurikohtaamisia, piristävä kulttuuriväen yhteistyötä ja kohentava sosiaalisen kapitaalin merkitystä. 

Informasuunia kulttuuriseminaarin päivästä, paikasta ja prukrammista tullee hiljemin. 

4.Ylheinen seminaari 

Kukkolankoski, pupylääri tyristipaikka Tornionlaaksossa. 

Kesäkuussa 2021 planeerathaan Övertorneålle seminaaria jonka teema oon kulttuurityrismi. Prukrammi oon osotettu erityisesti yrittäjile ja fööretaakarille, politiikoile ja päättäjille. Meininki oon kohentaa sosiaalisen kapitaalin arvostusta, sen merkitystä kulttuuhriin ja elinkeinoelähmään. Seminaari nostaa kans framile esimerkkiä, missä sosiaalinen kapitaali onnistunheesti oon eesauttanu tyristipaikkojen kehitystä ja kulttuurityrismiä. 

Prukrammi järjestethään yhessä Tornionlaakson Neuvoston kans ja yhteistyössä Leaderprojektin – Gränslös – Rajaton kans. 

Informasuunia päivästä, paikasta ja prukrammista tullee hiljemin. 

5.Workshoppia – kielelä rikastettua opetusta 

Esikoulu Norjassa missä opetus oon kväänin kielelä.

Projektila oon oma minuriteettikielitten plattformi Ruottissa ja Norjassa. Yhteistyömallia ja näätvärkkiä rakenethaan meänkielisheen ja kväänin kielisheen esikoulutoiminthaan yhteisilä aktiviteetilä ja metutinkehittämiselä. Jokku aktiviteetit oon omia projektin sisäsiä, ko taasen toiset oon auki toisilekki esikouluile. Korona oon haitanu yhteisiä seminaaria ja kohtaamisia. Digitaalishiin seminaahriin oon kyllä kaikin saattahneet osalistua. 

Lissää tietoa, ota yhtheys, Sari Oja, metutinkehittäjä, Övertorneån kunta: Telefooni: +46 70-628 47 37, E-posti: sari.oja@overtornea.se 

6.Rajanylittävä lisäarvo-petakookinen kehitys 

Övertorneån silta yhistää Ruottin ja Suomen maat.

Tornionlaakso oon histuuriallisesti monikulttuurinen ja monikielinen alue missä eri kielet ja kulttuurit oon elähneet rinnatusten iät ja ajat. Histuuriantutkimus oon yksselitheinen ko oon kyse Tornionlaaksosta sentraalina kauppapaikkana ja väylistä kulkureittinä Pohjoiskalotilla. Vilkas kaupankynti maholisti eri kulttuurien kohtaamiset, joissa ihmiset ei vain vaihtahneet kampheita keskehnään ko kans sait kielelisiä ja kulttuurilisia impulsia toisiltansa. Siksi saamelaisten ja tornionlaaksolaisten yhistävät tekijät oon olheet laajemat ko mitä ennen oon tietty. Tämän ajan henkisessä kulttuuriarvossa oon paljon yhtheistä, niinko tavat, käsityöt, ruokaperintheet, kulttuurikootit, rituaalit, elinkeinot ja paljon muuta. 

Aktiviteetti pyrkii lissäähmään yhteiskunnassa tietoa ja tietosuutta histuuriallisista, kielelisistä ja kulttuurillisista juurista Pohjoiskalotilla. Yhistävät tekijät näitten kielimiljöitten välilä oon monet ja net oon kautta aikojen liitetty yhtheen. Niistä syntyy erityinen ja yhteinen resurssi, sosiaalinen kapitaali. 

Projektin aikana järjestethään kulttuuriaktiviteettiä jokka osaksi oon osotettu isole ylheisölle ja osaksi sopheutettu vissile kohteryhmäle. 

Tuorestaina 13. aukystia järjestethään ”Tornedalen – större än sin geografi! – oonkos meän histuuria vieras meile ittelekki?” Se oon ensimäinen aktiviteetti ja siinä oon myötä kirjailijat Bengt Pohjanen ja Elin Anna Labba. Tapahtuma oon auki ylheisölle ja sen saattaa striimata suohraan eli kattoa jälistäpäin webiltä.