Övertorneån kunta oon projektin omistaja ja sillä oon yhteistyö Kväänin instityytin kans Norjassa ja Oulun yliopiston kans Suomessa. Projektin pääpaikka oon Övertorneån kunnassa Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskuksessa. Täältä löyät informasuunia kaikista eri toimijista ja niitten rollista projektissa.

Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskus

Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskus eli Pohjoiskalottikirjasto oon aivan Tornionlaakson kansankorkeakoulun vieressä Övertornån sentrymissä. Täälä oon erikoinen kokoelma kirjalisuutta Pohjoiskalotista. 

Tutkimuskeskuksen tarkotus oon pystyä tarjoahmaan vaikeasti saatavaa digitaalista arkkiivimateriaalia Tornionlaaksosta. Tutkimuskeskuksen tarkotus oon kans ette Pohjoiskalottikirjasto oon pääpaikka arkiiville missä oon materiaalia aluheelta ja aluheesta. 

Tämän päivän arkistossa oon kirjalisuutta, äänifiiliä, kuvia, tokymenttiä ja sukututkimusmateriaalia. Tutkimuskeskuksesta mennee hyyrätä ittele tutkimuspaikka.

Kväänin instityytti

Norjalaisten kväänien liitto, Porsangin kunta, norjalaiset kväänit Lemmijoela ja norjalaiset kväänit Pyssyjoela perustit vuona 2005 Kväänin instityytin – Kainun institutti. Näitten etustajat muotostava Kväänin instityytin raatin. 

Kväänin instityytti perustethiin 2005 ja aukasthiin viralisesti 2007. Instityytti oon kväänin kielen ja kulttuurin kansalinen sentteri jonka rahottaa Kulttuuriteparttemäntti. Instityytilä oon vastuu kahesta kielielimestä, kväänin kieliraatista ja kväänin kielikäräjistä. Kväänin kieliraati laitethiin 2007 ja se oon ottanu framile prinsiipit kväänin 

kirjakielen kehittämisheen. Kväänin kielikäräjät laitethiin 2008 ja net oon tehneet töitä kirjakielen stantartiseerinkin kans yhessä kväänin kieliraatin kans. Kieliraati tekkee just nyt sanastoa ja kielen sääntöjä. Vuona 2020 laajenethiin kielikäräjät viiestä seittehmään jäsehneen ja kolhmeen varajäsehneen. Kväänin kieliraatin kokhoonpano tullee olla hajalensa jeokraaffisesti ja ette siinä oon jäseniä kväänin eri ytinaluheilta joila oon kväänin äitinkielitausta. 

Kväänin instityytti tekkee töitä ulospäin suunatusti ja yhteistyössä kaikitten kans jokka tekevä töitä kvääninkulttuurin ja kielen kans. Meän päämäärä oon ette kväänin kieli saapii näkyvämmän paikan yhteiskunnassa ja ette kielen käyttäminen julkisessa tilassa lissäintyy. Näkyminen oon tärkeä staattykselle ja itentifikasuunile. Lissäintynny staattys luopii intressiä oppia kieltä. Kieli ja kulttuuri oon resursia jokka kasvaa käyttämällä ja ainuasthaan niitten käyttäminen saattaa levittää kväänin kieltä yhteiskunnassa. 

Met olema norjalainen partneri tässä projektissa ja koortineeraama projektia Norjassa ja eesautama projektia kväänin kompetenssila.

Oulun yliopisto 

Oulun yliopisto oon kansainvälinen yliopisto jossa oon 13 000 opiskeliaa ja 3 000 työntekijää. Se oon yks Suomen monitietheisimmistä ja isoimista koulutuspaikoista ja se rankathaan korkealle kansainväisesti kans, top 3%. 

Oulun yliopisto oon 1990-luvuta lähtien tukenu ja ollu myötä meänkielen ja kväänin kielenelvytysprojektissa. Nordiska rådet oon finansieeranu nämät yhteistyöprojektit. Ajatus oon ollu ette eistää minuriteettikielitten käyttämistä kaikila aloila, lisätä yhteistyötä yliopiston ja siviiliyhteiskunnan välilä, ja kans tukea rekiunaalista koulutusta. Näitten projektitten resyltaattina pypliseerathiin seittemän tiitteliä, missä muun rinnala fukyseerathaan kieltä elvyttävhiin insatshiin minuriteettikielissä. Oulun yliopisto oon ollu myötä ELDIA-projektissa joka finansieerathiin EU-rahoila, ja jossa tutkithiin muutamitten minuriteettikielitten tilanetta ympäri Euruuppaa. Oulun yliopisto vastasi siittä osasta tutkimusta joka kosketti meänkieltä ja kvääniä. 

Yliopistolla oon toisin sanoen pitkät ja hyvät perintheet yhteistyöstä meänkielen ja kväänin puhujitten kans. Suomessa oon vastuu meänkielen 

asiantuntemuksesta sitäpaitti keskitetty Oulun yliopisthoon ja sielä oon saatu ottaa halthuun iso tutkimusmateriaali meänkielestä. 

Oulun yliopisto oon myötä tässä yhteistyöprojektissa, avustamassa ylheisesti kompetenssin kans käänösteoriissa ja antamassa perspektiiviä lähikielitten stantartiseerinkiproseshiin. Se saattaa olla vaikka ette ottaa apua saamenkielitten eli suomenkielen stantartiseerinkiprosessista, ette tunnistaa missä faasissa stantartiseerinkiprosessit oon, mikä koskee meänkielen ja kväänin kirjakielen kehittämistä.