Täältä löyät informasuunia meänkielestä, Tornionlaaksosta ja Övertorneån kunnan histuuriasta koulutuspaikkakuntana Pohjoiskalotilla. Sie löyät kans informasuunia yhteistyöstä kväänitten kans Norjassa ja siittä mitä yhteisiä haasteista minuriteetilä täälä oon. 

Meänkieli 

Meänkieli oon yks Ruottin viiestä kansalisesta minuriteettikielestä. Nimi tullee kahesta sanasta ja merkittee meän kieli. Ennenkö kieli sai viralisen nimensä, suunile 20 vuotta sitten, sitä kuttuthiin Tornionlaakson suomeksi, sen takia ko kielelä oon lujat sitheet Tornionlaaksossa. Mutta meänkieltä puhuthaan kans muuala Ruottissa ja nyhyhään kieltä nimitethään ainuasthaan meänkieleksi. 

Tornionlaakso – monikulttuurinen ja monikielinen 

Se ette Ruotti tänäpäivänä oon monikulttuurinen ja monikielinen ei ole mithään uutta. Tornionlaaksossa oon erikieliset ja erikulttuuriset ihmiset elähneet rinnatusten lähemäs tuhanen vuotta. Saamen kieli ja suomi oon kieliä jokka oon olheet tällä aluheella pitemphään ko ruottin kieli. 

Tornionlaakso oon raja-alue missä erilaisuuet oon olheet arkipäivää ja leimahneet sukupolvia iät ja ajat. Ihmiset oon aikojen alusta liikkuhneet vaphaasti rajoitten yli Pohjoiskalotilla, johon kuuluu Norjan pohjosimmat osat, Ruotti, Suomi ja luotheisin Ryssä. Meänkieltä oon puhuttu molemin puolin Pohjois-Ruottin ja Pohjois-Suomen raijaa hyvin kauon. Vuositten 600 – 1809 aikana olit Suomi ja Ruotti sama maa. Tornionlaakso jaethiin kahtheen ossaan ko Suomi erotethiin Ruottista. Raja Ruottin ja Ryssän suuriruhtinaskunnan Suomen välilä meni suohraan sen aluheen halki jossa majuriteetti puhu meänkieltä. Suomesta tuli ittenäinen vuona 1917, mutta raja Suomen ja Ruottin välilä oon sielä mihin se sillon 1809 veethiin. Sen jälkheen oon kielet alkahneet kehittyhmään eri suunthiin. 

Tornionlaaksolaiset ja lantalaiset 

Ruottissa puhuthaan meänkieltä enniiten Gällivaaran, Haaparannan, Pajalan, Kiirunan ja Övertorneån kunnissa. Mutta monet oon muuttahneet etehlään ja tänäpäivänä assuuki meänkieltä puhuvia koko Ruottissa. Puhujat kuttuva itteä tornionlaaksolaisiksi eli lantalaisiksi. Se riippuu siittä miltä aluheelta net tuleva eli missä net asuva. Niitä jokka asuva eli joila oon juuret Tornionlaaksossa kuttuthaan tornionlaaksolaisiksi, ko taas net joila oon juuret Malmikentän kunnissa kuttuva itteänsä lantalaisiksi. Monet tornionlaaksolaiset jokka muutit 1900-luvula Malmikentile kaivokshiin töihin räknäävät ittensä vieläki tornionlaaksolaisiksi. Monila pohjoisimman Norjan kväänilä oon juuret Tornionlaaksossa. 

Övertorneå – koulutuspaikkakunta Pohjoiskalotilla 

Tornionlaakson kansankorkeakoulu perustethiin 1899 Övertorneålle. Kansankorkeakoulu aukasi koulutus- ja karriäärimaholisuuet pojile ja tyttärille monien sukupolvien ajan ja loi kans kehitystä Pohjoiskalotilla. Kursiplaanissa yhistethiin teureettiset ja praktiset aihneet. 

Pohjoiskalotilla otethiin 1970-luvula uusia initsiatiivia yhteistyöhön maitten välilä. Tänä vuona tullee kuluhneeksi viiskymmentä vuotta siittä ko ensimäinen yhtheinen ammattikoulutus alotethiin Övertorneålla. Se oli startti Utbildning Nordile joka tänäpäivänä oon vakkiintunnu yhtenä työmarkkinakoulutuksena ja jolla oon satoja opiskelioita Norjasta, Suomesta ja Ruottista. 

Visuunit isomasta yhteistyöstä valtiotten välilä 1970-luvula oon tuottanu tulosta. Piunjäärit jokka olit myötä Förening Nordenissa halusit rakentaa stryktyyrit yhteistyöle, otethiin initsiatiivi ystäväpaikkakunta -liikheesheen Porsangin kunnan kans Norjassa ja Övertorneån kunnan kans Ruottissa. 

Kontaktit olit tivhit 1980-luvula. Siihen aikhaan ihmiset koit jonkulaisen kulttuurisen herräyksen ja kysymys omasta kielestä ja itentiteetistä sai vastakaikua. Tähän aikhaan kuulthiin ette samanlaista liikettä oli käynissä Norjassa. Se johti siihen ette kväänin kieli oli kans myötä histuuriallisessa kielimööttessä Svansteinissa 1984. Yhtymäkohat Ruottin meänkielisten ja Norjan kväänitten välilä oon histuurialliset, kulttuurilliset ja kieleliset. Siksi kvääniä piethään meänkielen sisarkielenä. Erot oon päänänsä vain kramatiikissä ja ortografiissa. 

Kompetenssinvaihtoa ystäväkunnitten yhteistyössä jatkethiin 1990-luvula kouluitten ja kunnitten välilä. Yhteistyö kuitekki väheni ja muuttu enämpi sattumanvaraseksi 2000-luvun alussa. 

Rinnakkaiset prossessit 

Viimisten 20 vuoen aikana oon minuruteettipolitiikka kehittyny paljon Ruottissa. Sen jälkhiin ko valtiopäivät tunnustit viis kansalista minuriteettiä oon minuritettilakia isonettu ja uuistettu monheen otheesheen. Pikkuhiljaa oon vaatimuksia yhteiskunnale terästetty samala ko infrastryktyyriä oon rakenettu ulos ette näitä oikeuksia saatethaan nouattaa. Muutama uusi selvitys oon tehty ja uutistuksia oon rustattu. 

Kaikhein issoin oon kielisentteriselvitys joka jätethiin hallituksele 2019. Ehotus oon ette perustethaan kansalinen kielisentteri minuritettikielile, minkä tarkotus oon tehä työtä enemän systemaattisesti ja ylheisesti kielen elvytyksen kans. Selvittäjä ehottaa Övertorneåta ja Kiirunaa meänkielisentterin paikkakunniksi. Samana vuona tuli yks toinenki selvitys, kansalinen kirjastostratekia, joka kans ehottaa kansalisen resurssikirjaston perustamista. Siinä ehotethaan ette Pohjoiskalottikirjastosta Övertorneålla tehhään meänkielen kansalinen resurssikirjasto. 

Norjassa tilane muistuttaa Ruottin tilanetta. Pyssyjoessa Porsangin kunnassa oon kväänin instityytti ja se oon kväänin kielen ja kulttuurin kansalinen sentteri. Kunnalisia kielisentteriä oon Vesisaaressa, Porsangissa, Markkinassa ja Naavuonossa. Sen lisäksi oon vielä yhteisöitten välinen följy paikalinen kväänin kulttuurin sentteri (Haltiin kväänisentteri) Haltissa Raisin kunnassa. 

Se mikä eroaa Ruottista oon ette Norjassa ei ole minuriteettikielilakia, sen siihaan oon kväänin kieli ja kulttuuri sääetty kielilaissa Språkloven, laissa koulutuksesta Opplaeringsloven ja laissa paikannimistä Stedsnavnsloven. 

Norjassa ja Ruottissa oon menheilä rinnakkaisia selvityksiä histuurisista loukkauksista ja väärinteosta Ruottissa meänkielisiä ja Norjassa kvääninkielisiä kohthaan, ja valtion eesvastuuta assimileerinkipolitiikasta. Kummanki maan tottuus- ja sovintokomisuunit tuleva vuoen 2022 aikana esittämhään heän loppuraportit. Molemissa tullee olehmaan myötä ehotuksia reformista. Tarkotus oon vahvistaa minuriteettiä ja heän tulevaisuuenuskoa.